maanantai 16. heinäkuuta 2018

Juhannus 2018

 Juhannuksestakin on vierähtänyt jo tovi! Sillon oli niin kamalan kylmä, että ei olis arvannut, että tämmöiset kunnon helteet on meillä edessä! Juhannus vierähti maalla äidin ja Ripen luona. Viimeset pari vuotta on mennyt vuolijoella, joka on ollut mukavaa vaihtelua.. mutta nyt oli ihanaa viettää se perheen kanssa. Juhannukseen kuulu rentoa yhdessä oloa, hyvää ruokaa, saunaa, kasvonaamioita, naurua ja laulua. Ens vuonna vietetäänkin juhannusta ehkä täällä omassa kodissa ellei lähetä kavereiden kans mökkeileen. Mutta tähän väliin vähä meidän juhannuksen tunnelmia.












keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Uudessa kodissa

 Mulla olis vaikka mitä kuvia alkukesästä, kuten juhannuksesta, mutta en vaan malta olla näiden uusimpien kuvien kanssa. Me tosiaan saatiin muutettua viime lauantaina ja siitä asti on ollut paljon hässäkkää ja pari päivää senkin jälkeen on mennyt Oulussa asioita hoitaessa. On ollut melko rankkaa tässä jo jonkin aikaa.. mutta kaiken sen jälkeen ja keskellä, osaa arvostaa kaikkea sitä hyvääkin mitä on..Kuten esim. muuttopäivänä kaikki rakkaat jotka oli niin suurena apuna. Koko muutto ja loppusiivous meni tosi sujuvasti, kun oli niin monta auttavaa kättä. Tuntuu hyvältä myös se, että niin moni muukin olis halunnut tulla avuksi, jos ois töiltään ja reissuiltaan päässyt. Mulla on ihan mieletön tukiverkko, niin rakas perhe ja ystävät.

 Tää koti on niiiiin ihana ja tuntuu edelleen tosi epätodelliselta, että nyt tämä on oikeasti meidän koti. Tän ihanan talon lisäksi, tässä on niin ihana piha! Huomaan, että jos meinaa jostakin asiasta iskeä stressi, käväsen pihalla ja jotenkin se ahistus vaan unohtuu. Tää maalle muutto on todellakin ollut meidän parhaita päätöksiä. Tietokoneen äärelläkin tulee oltua niin vähän, kun tekee mieli kokoajan touhuta jotain ja erityisesti nyt onkin paljon hommaa täällä sisällä, kun ei oo kaikkia tavaroita kerennyt purkaa laatikoista.. ja pihallakin tekemistä riittäisi. Ei ainakaan tuu tylsää ja se on mukava tunne. Täällä silti osaa myös ottaa rennosti ihan eri tavalla, kun kaupungissa. Ajatuskin siitä, että asuttaisiin vielä Alppilassa kerrostalossa, tuntuu tosi ahdistavalta. Nyt oli meidän aika muuttaa sieltä pois. On ollut myös aivan huippua miten tämä uusi koti kerää perhettä yhteen. Tänään oli tarkoitus tulla vain Make ja Helmi kylään.. mutta lopulta täällä olikin vielä Marika, Vilma, äiti ja Risto. Mitä enemmän tänne saa perhettä ja ystäviä kylään, sitä enemmän tämä koti tuntuu kodilta. Viime postauksessa kerroin, että meidän kissa sairastaa ja todennäköisesti stressiperäsesti.. nyt Muru on voinut hyvin ja se on täällä uudessa kodissa aivan eri kissa. Ekat pari pv se oli aika järkyttynyt, mutta nyt se vaikuttaa maailman onnellisimmalta kissalta, kun on tilaa olla sisällä ja ulkona. Toivotaan, että sama meno jatkuu.

Tämä meidän koti on mukava myös siksi, että koska täällä on asunut lapsiperhe, täällä on kaikkea kivaa touhua meidän Vilmalle ja Helmille, kun ne on täällä kylässä. Pihalla on kiikkua, vaijeriliukua, leikkimökkiä ja takapihalla vielä majakin. Ostin eilen kiikun, jonka aattelin laittaa pihalle, mutta laitoinkin sen tähän sisälle, oli tosi mieluinen tytöille. Tänään me naiset touhuttiin keittiössä, tytöt leikki leikkimökissä ja miehet pelas yläkerrassa biljardia.. täällä viihtyy siis isollakin porukalla, eikä kaikkien tarvi olla kokoajan samassa huoneessa. Meidän äidin ja Riston koti Alpuassa on ihana "kokoontumispaikka" meidän perheelle, niin nyt tuntuu, että tää on niinku "toinen Alpua". Nyt meen jatkaan laatikoiden purkamista, en malta vaan oottaa että kaikki on purettu ja laitettu. Älkää siis ihmetelkö, kun kuvissakin syödään vielä eripari astioista ja kertisvälineillä. :)
Vaikka täällä on hirveästi hommaa, niin yritän nyt tässä lomalla olla aktiivinen bloginkin suhteen.

Ihanaa heinäkuun jatkoa kaikille!










maanantai 18. kesäkuuta 2018

Vastoinkäymisiä

Mun pitäs olla jo kovastikkin nukkumassa. Uni on karkuteillä, ollut niin raskas ilta taas. Ei riitä se, että kulunut viikko on mennyt aivan sumussa.. Mun ääni on tehnyt katoamistemppuja ja hengitys on ahtaalla, allergiaa tai oireilua jostain. Oon ollut valtavan väsynyt.. allergiasta, lääkkeistä tai todennäköisesti molemmista. Arki mennyt siis aivan sumussa ja oon yrittänyt selvitä päivästä toiseen. Onneksi viikonloppuna on ollut kivoja juttuja, kuten perjantaina illanistujaiset kuorotyttöjen kanssa ja eilen tärkeän ystävän Jarnon 30vuotis synttärit. Mutta yksi iso huoli on nyt päällä, sillä meidän rakas kissa taas sairastaa. Jo neljäs kerta parin kuukauden sisään, kun sillä on ollut virtsaongelmia. Huhtikuussa diagnoosiksi tuli idiopaattinen kystiitti(Kivuliaan virtsarakon oireyhtymä). Viime torstaina vein sen eläinlääkäriin, koska kipulääke ei auttanut oireiluun ja lääkärissä virtsarakosta löytyi  tukos. Se otettiin pois, huuhdeltiin, lääkittiin yms. Kotona kipulääkitystä ja uus ruoka joka liuottaa kiteitä pois. Tänään piti kuitenkin viedä Muru uudestaan lääkäriin, koska se ei onnistunut pissaamaan. Uus tukos ja pari kiveä tuli huuhtelusta pois. Mää niin toivon ja rukoilen, että meidän rakas saatais nyt lääkekuureilla kuntoon. Ei olla vielä valmiita luovuttamaan. Pelottaa silti, että pitää luopua. Lääkäri sano, että jos tukokset vaan uusii uudestaan, lopettaminen voi olla edessä. Nyt kuitenkin kun löyty kivet ja saatiin ne pois, lääkäri kuulostikin toivekkaalta toipumisesta. Toivotaan parasta. Tää vaiva on tosi ikävä ja vaikea siinä mielessä, että syytä siihen ei varmaksi tiedetä. Stressi kuitenkin on yleisin syy. Oon aika varma siitä, että kaks muuttoa joulukuussa oli Murulle tosi vaikeita ja sopeutuminen tähän kotiin ei oo ollut helppoa. Jos tämä on stressiperästä, uskoisin, että uusi koti parantaa Murun elämää. Se kun kaipaa ulkoilua ja enemmän tilaa.. sitä olisi uudessa kodissa tarjolla. Nyt käyn kokeileen maistuisko potilaalle ruoka ja yritän itse saada unesta kiinni, kun Markokin on yön töissä. Pitäkää peukkua pystyssä tai käsiä ristissä, että saadaan meidän möllykkä kuntoon. <3 

Tsemppiä kaikkien viikkoon! 


tiistai 5. kesäkuuta 2018

Malja uudelle kodille!

Viime viikolla tehtiin kaupat meidän unelmien kodista. Tämän uutisen näkikin jo facebook-kaverit ja instagramin seuraajat, mutta nyt kerkeän tulla sen tänne bloginkin puolelle kertomaan. Uskomatonta, että kodin etsintä on nyt päättynyt. Muutetaan sinne kuun lopussa, joten nyt on meneillään viimeinen kuukausi kaupungissa ja oululaisena. Mää olen aina asunut kaupungissa, joten tämä tulee olemaan monella tavalla iso elämänmuutos mulle. Meidän molempien lapsuuskoti on ollut omakotitalo, mutta vuosia on eletty jo kerrostalossa, joten oma talo tulee muuttamaan meidän elämää tosi paljon. Talo on vielä kaikenlisäksi maalla. Vaikka oon ollut kaupunkilaistyttö koko elämäni henkeen ja vereen, oon jo vuosia sitten sanonut, että mun haave on asua maalla, josta kuitenkin on lyhyt matka palvelujen äärelle. Nyt se toive ja unelma on toteutumassa ja kaikki tämä tuntuu vieläkin aivan unelta. Varsinkin viimesen vuoden ajan, kerrostaloeläminen on alkanut ahdistaa valtavasti. Vaikka tää on helppoa elämistä, se ei oo enää ollut mulle oikea tapa elää. Aina, kun pääsen täältä kaupungin hälinästä luonnon keskelle, tuntuu, että stressitasot laskee ja mun on helpompi hengittää. Oltiin viimeksi uudessa kodissamme kuntotarkistuksessa ja se tunne siitä, että kohta me asutaan täällä, oli aivan pakahduttava. Olen aivan varma, että uusi ympäristö ja uusi koti tulee parantamaan meidän molempien elämänlaatua tosi paljon. En osaa edes selittää kuinka moneen asiaan tämä muutos tulee vaikuttamaan. Yks asia mihin tää myös tulee vaikuttamaan, on tämä blogi. Uuden kodin sisustamisesta ja pihan laitosta tulee iso osa tätä blogia. Välillä mietin, että pitäskö alottaa aivan uusi blogi jossain muualla, mutta pelkään, että menetän vanhat lukijani? Kertokaa löytyykö sieltä kiinnostusta seurata meidän elämää maalla, omakotitalossa? 

Kaupat kodista tehtiin siis viime torstaina ja samana iltana mentiin ystäväpariskunnan kanssa Koitelinkoskelle. Metsäpalovaara-varoituksen takia emme sytyttäneet nuotiota, vaan teimme ruokaa ja lättyjä trangialla, josta kipinät ei pääse lentämään. (Moni muu sytytti nuotion, vaikka selvät varoitukset oli myös paikan päällä :/ ) 
Rakas ystäväni Anna oli ostanut myös skumpan, jotta voimme nostaa maljan meidän uudelle kodille. Kun Anna ehdotti asiaa, mulla tuli niin kiitollinen olo. Ystävästä, joka on niin onnellinen meidän onnesta. Oon myös niin kiitollinen siitä, että meidän miehet ovat tutustuneet ja löytäneet nii hyvän yhteisen sävelen. On aivan huippua viettää aikaa neljästään ja siinä yhdessä ollessa mulla tuli vain niin syvä kiitollisuuden ja onnellisuuden tunne. Ystävistä, mun omasta rakkaasta ja siitä tulevasta unelmien kodista. 
On ihanaa, että välillä tapahtuu hyviä asioita. Kuten täällä olenkin viitannut, että on ollut vaikeaa ja olen sairastellut, elämä on koetellut tosi paljon monella osa-alueella, niin kaiken sen jälkeen ja vielä tän kuntoutumisen keskellä, tälläiset isot jutut on todellakin isoja juttuja. Hyviä asioita ei pidä itsestäänselvyytenä.. mutta varsinkin nyt tuntuu, että todellakin ansaitaan kaikki tämä hyvä. 

Alla kuvia meidän onnellisesta illasta. 
















keskiviikko 16. toukokuuta 2018

Kivoja juttuja


Nyt ei taida tulla mitään järkevää juttua, sillä istun tässä silmät ihan ristissä. Oon onneksi saanut pidettyä itseni hereillä ilman päikkäreitä, joten hyviin yöuniin saattaa olla joku mahis. Heti nukkumaan siis, kun Marko tulee iltavuorosta ja lääkitään yhdessä meidän kissa, kun se on taas ollut vähän kipeänä. (Kyllä, tuon pienen otuksen lääkeruiskun antamiseen tarvitaan kaksi ihmistä.) 
Mää odotan kovasti kyllä jo heinäkuun kesälomaa, sillä tiedossa on niin mukavia juttuja! mm. reissu Kuopioon ja Turkuun, telttailua, ainakin yhdet festarit.. saa nähä mitä muuta! Allaolevissa kuvissa on pari otosta äitienpäivästä ja sitten kotoa muutamia uusia materiaalirakkauksia, kuten uus Veitolan kirja, Marimekon vihkiruusu-mukeja, 60-luvun taso ja kuinka riemastuin kun vihdoin kauppoihin tuli myyntiin domino-suklaata! Aivan heittämällä lempparia! Luenpa hetken kirjaa ja järkkäilen vähän keittiötä ennen nukkumaan menoa. Mukavaa aurinkoista ja lämmintä viikkoa kaikille :) 









torstai 10. toukokuuta 2018

Helatorstaina

Tänään on säät kyllä hellinyt! Koska oli vapaapäivä ja Markollakin sattu vapaat nyt, niin ajateltiin, että retkeillään tai tehdään jotain muutaku möllötetään kotona. Nukuttiin sitten kuitenkin molemmat pitkään, koska Markolla yövuorot paino ja mulla myös useampana yönä vain 5h yöunet... ei sitten innostutte retkeilemään, joten lähdettiin ajeleen ja hengailtiin ulkona.. kävin hakemassa salaatin ja syötiin sitä ulkona allaolevien kuvien maisemissa. Oli myös mukavaa ottaa asukuvia, kun oli niin kiva ilma. Pikku hiljaa alkaa ymmärtämään, että kyllä se kesä sieltä tulee...
Vielä huomenna yks työpäivä ja sitten pääsee viikonlopun viettoon. Viikonloppuna onkin tiedossa kivoja juttuja, kuten käydään kattoon yhtä taloa, ystävien kanssa ikeaan ja sunnuntaina vietetään äitienpäivää Alpuassa perheen kanssa. Nyt äkkiä ripustamaan pyykit kuivumaan, jotta pääsis kerrankin nukkumaan ennen puolta yötä. Hyvää yötä kaikille!