maanantai 31. joulukuuta 2018

Vuosi 2018

Huh huh. Viimeistä viedään.. nimittäin enää yksi päivä jäljellä tätä vuotta. Kulunut vuosi on pitänyt sisällään niiin paljon. Niin paljon kipua ja sairautta, mutta niin paljon onnea ja rakkautta. Sitähän se elämä on. Valoa ja varjoja. Osa vuodesta on jotenkin ehkä vähän sumun peitossa, mutta kirjottelen tänne niitä asioita joita satun muistamaan. Jokaisesta kuukaudesta myös muutamia kuvia mitä koneelta löytyi. 


Tammikuu
Aloitin uuden vuoden vähän heikolla hapella, mutta toiveikkaana paremmasta vuodesta. Olin joulukuun puolessa välissä jäänyt sairaslomalle. Tammikuussa kärsin kovasti unettomuudesta ja se oli eka diagnoosi sairaslomalle, lopulta sairasloma jatkuikin huhtikuun loppuun asti ja unettomuus diagnoosi vaihtuikin vähän ikävämpään sairauteen, josta mun on vieläkin jotenkin vaikea puhua. Sairausloma kestikin yli 4-kuukautta. Tammikuusta en muista paljoa muutakun sen, että en saanut öisin nukkua, kävin fysioterapiassa ja elämä tuntu välillä liian raskaalta.

                                                                          Helmikuu

Helmikuussa oli ihanaa saada ystävänpäivän aikaan paljon postia ystäviltä ja työkamuilta, Markokin osti mulle suklaata ja ruusuja. käytiin Markon kanssa  jonkun verran pyöräilemässä ja  retkeilemässä. Unettomuus alkoi vähän helpottamaan.


                                                                         Maaliskuu
Maaliskuussa mun oma rakas täytti pyöreitä. Tein isoja oivalluksia suhteessa omaan kehooni. Sain voimaa ystävistä ja huipusta fysioterapeutista.

                                                                       Huhtikuu
Huhtikuussa tehtiin Markon kanssa pieni reissu Rukalle. Kävin myös Mikko Harjun ja youngheartedin keikalla.


Toukokuu
Toukokuussa vietettiin Vappua kaveriporukalla. Aloitin myös työt pitkän sairasloman jälkeen. Löydettiin meidän unelmien koti ja tehtiin siitä kaupat kuun lopussa. 


                                                                                  Kesäkuu

Kesäkuussa käytiin retkellä koitelinkoskella ystävien kanssa ja juhlittiin meidän tulevaa kotia. Mietin paljon mitä haluan elämältäni tulevaisuudessa. Tapasin pari aivan mahtavaa nuorta kesäkerhossa. Pakkailtiin tavaroita ja valmisteltiin tulevaa muuttoa. Vietettiin ihana juhannus perheen kanssa Alpuassa. Muru-raukka sairasteli tosi paljon ja eläinlääkäri puhu jo lopettamisesta, jos kissa ei ala parantua. Olin tosi väsynyt ja stressaantunut. Kesäkuun viimeisenä päivänä oli muuttopäivä ja päivä lähtikin vähän ikävästi käyntiin, sillä ajoin kolarin.




                                                                            Heinäkuu

Heinäkuu oli varmasti vuoden paras kuukausi. Asetuttiin meidän unelmien kotiin ja se tuntui unelta joka päivä. Ystäväni tuli meille tekemään pintaremonttia ja ne päivät oli niin laatu-aikaa. Nautin helteistä, näin paljon ystäviä, kävin paljon uimassa, suomipop-festareilla, tehtiin siskojen reissu Turkuun, grillattiin paljon ja vaan nautittiin kesästä. Olin pitkästä aikaa stressitön ja tunsin olevani onnellinen.



                                                                       Elokuu

Elokuussa Marko kosi mua <3 Juhlittiin ystävien kanssa tupareita ja perheen kanssa kihlajaisia. Vietettiin myös huippu ilta kuoron kanssa meillä. Loma myös loppui ja huomasin, että yöunet ei meinaa millään riittää. Töiden jälkeen otin päikkäreitä riippumatossa. Muru-kissa oli vihdoin parantunut ja oli aivan eri kissa täällä maalla mitä kaupungissa.


                                                                                 Syyskuu

Syyskuussa tehtiin eteiseen pientä pintaremppaa. Pinnatuolit, naulakko ja seinät sai uuden värin. Löysin täydellisen hääpuvun. Vietettiin kummitytön synttäreitä. Tehtiin pihahommia.. kuten haravointia, puuhommia ja marjojen keräilyä pakastimeen ja kaikki se puuhailu tuntui hyvältä. Kävin hammasleikkauksessa ja siitä toipuminen oli aika rankkaa. Väsymys alkoi olemaan tosi kova, henkisesti ja fyysisesti. Mulle todettiin lievä uniapnea ja raudanpuute.


                                                                           Lokakuu

Lokakuussa mentiin Markon kanssa Annan perheen mökille pohjoiseen, jossa vietimme huippuja hetkiä ja tutustuttiin uusiin ihmisiin. Käytiin äidin luona ihastelemassa heidän uusia kissanpentuja. Taistelin tosi kovaa väsymystä vastaan ja hetkittäin olin myös sairaslomalla, koska en voinut aamuisin enää ajaa edes autolla väsymyksen vuoksi. Mulle todettiin myös D-vitamiinin puutos, joka olikin jo melko vakava puutos. Tehtiin edelleen tosi paljon puuhommia. Pohdin aika paljon edelleen asioita mitä haluan muuttaa mun elämässä.


                                                                            Marraskuu
Marraskuukin meni aika kovan väsymys-sumun keskellä. Vietin synttäreitä aika pienimuotoisesti. Lääkäri päätti mun puolesta, että en ole enää työkunnossa ja niin jäin sairaslomalle vain kolmea viikkoa ennen, kun mulla olis muutenkin loppunut työt. En muista päivistä kovin paljoa, sillä nukuin aina, kun mahdollista. Kävin töissä hyvästelemässä lapset ja työkaverit. Tuntui omituiselta, mutta myös helpottavalta. Aurinko piristi. Olin välillä fyysisesti melko huonolla hapella. Odotin jo joulua.



                                                                             Joulukuu
Joulukuu on mennyt ihan hullun nopeasti. Kävin vielä moikkaamassa lapsia ja työkavereita töissä.
Nukuin, nukuin ja nukuin. Käytiin kuoron kanssa keikalla ja vietettiin pikkujouluja. Päätin pitää taukoa kuorosta ainakin toistaiseksi. Fiilistelin tulevaa joulua. Saunoin paljon. Nautin pitkistä aamuista ja Markon seurasta. Näin paljon ystäviä. Kävin Peltokurjen ja Suvi Teräsniskan konserteissa. Vietin ihanan joulun perheen kanssa meidän omassa kotona.




Yhteenvetona tästä kuluneesta vuodesta voisin sanoa, että kokonaisuudessa olen voinut aika huonosti. Mutta koen, että tänä vuonna olen kasvanut henkisesti aivan hirveästi. Olen tipahtanut pohjalle, jotta oppisin itsestäni, muista ihmisistä ja siitä mitä muutoksia joskus on tehtävä. Konkreettisia asioita ja myös ihmissuhteissa. Olen erkaantunut joistakin ihmisistä, mutta sitäkin enemmän lähentynyt joidenkin ystävien kanssa. Olen kokenut miltä tuntuu, kun keho ei toimi kuten sen pitäisi etkä tunne sitä omaksesi. Kun et tunnista omaa kehoa peilistä, mutta yrität silti rakastaa sitä. En tiedä olenko koskaan ollut fyysisesti niin väsynyt kun tänä vuonna olen ollut, mutta helpottunut siitä, että niihin löytyi myös konkreettisia syitä. Olen myös huomannut kuinka krooninen stressi on sairastuttanut mun kehoa melko pahasti ja vaikuttanut mun elämään tosi ikävällä tavalla. Jos en olisi kokenut kaikkea sitä ystävyyttä ja rakkautta jota olen kokenut, en tiedä miten olisin selvinnyt tästä vuodesta.
Hyvät asiat ovat auttaneet selviämään paskan läpi ja myös välillä olen unohtanut kaiken ikävän, kun olen saanut viettää aikaa ystävien, perheen ja Markon kanssa. Tulevat häät ovat myös piristäneet mua valtavasti! Uskomatonta, että pääsen naimisiin elämäni miehen kanssa! Tää koti on myös ollut niin ilon aihe, josta olen kiitollinen aivan jokainen päivä. Tää ei ole vain talo, tää on koti ja kodin merkitystä ei voi kyllä vähätellä.

Tuleva vuosi tulee olemaan todellakin muutosten vuosi. Ihan jo senkin puolesta, että en palaa työhön jota olen tehnyt viimeiset 8-vuotta ja, että musta tulee vaimo!
Haluan uskoa, että ensivuonna olisin terveempi kun nyt olen ollut. En aseta mitään lupauksia, vaan pelkästään toiveita ja haaveita..
Terveyttä, rakkautta ja onnellisuutta. <3 Sitä toivon myös teille kaikille lukijoilleni! 

keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Joulun tunnelmia

Tämä joulu on ollut erilainen kun monet muut. Kaikki joulut on ollut kyllä ihania, sillä olen saanut viettää sitä aina edes osan perheen kanssa. Se, että olisimme ihan kaikki paikalla , on lähes mahdottomuus ja sen on oppinut hyväksymään. Viime jouluna mulle tuli olo, että en jaksa sitä edes takas ajamista ja paikoissa hyppäämistä. Haluan rauhoittua, haluan tehdä omannäköisen joulun. Kun kesällä löysimme täältä maalta rakkaan kotimme, oli itsestäänselvyys se, että me vietämme tulevan joulun omassa kodissa. Kerroin tästä perheelleni ja sanoin, että kaikki ovat tervetulleita tänne. Minä ja Marko mukaanlukien meitä olikin täällä yhteensä 11 joulun viettäjää. Olen iloinen ja kiitollinen jokaisesta jonka kanssa saimme viettää eilisen. 

Valtava väsymys on ollut läsnä ja vielä flunssaa yrittää kunnolla puskea päälle ja se on yrittänyt viedä mun joulufiilistä, mutta onnistumatta siitä. Olen nauttinut ja ollut kiitollinen. Tässä joulussa on pieniä asioita, jotka ovat tehneet mulle hyvän mielen ja lisänneet mun joulufiilistä. Se, että olemme yhdessä Markon kanssa laittaneet kotiamme joulua varten, ripustelleet jouluvaloja sisälle ja ulos. Marko teki myös kauniit jäälyhdyt pihalle ja aattoiltana muiden paitsi yövieraiden lähdettyä oli pihan soihdutkin sammuneet ja arvatkaa soiko mun päässä "soihdut sammuu, kaikki väki nukkuu" kuinka sopiva korvamato. Yksi ihana asia oli myös se, että haimme yhdessä naapureiden kanssa joulukuusen metsästä. Kuinka ihanaa oli valita kuusi aivan itse metsästä. Mikään ei herätä mussa niin voimakkaita lapsuusjoulun muistoja, kun joulukuusen tuoksu. Aatonaattona nostettiin kuusi olohuoneeseen ja koristelin sen kauniiksi. Kinkku laitettiin paistumaan leivinuuniin ja näin kasvissyöjänäkin täytyy sanoa, että kyllähän se tuoksuu hyvältä ja on osa joulun tuoksuja. Aatonaatto oli täynnä valmisteluja, siivoamisesta leipomiseen, mutta illan päätteeksi oli ihanaa päästä oman puusaunan löylyihin. 

Aatto meni aivan ihanasti yhdessä ruoasta ja herkuista nauttien, joulupukin ja tontunkin saimme vieraaksi isojen lahjakassien kera. Saimme muuten aivan ihania lahjoja! Kaksi sokerisiskoa Ilona ja Maiju jäi vielä yöksi. illalla pelasimme neljästään aliasta ja valvottiin myöhään jutellen. Tämä joulupäivä on mennyt rennosti yövaatteet päällä, joulun ruokia ja suklaita napostellessa. Meillä on kaapit niiiin täynnä ruokaa, etten tiiä mihin niiden kanssa vielä joudutaan! Toivottavasti saadaan vieraita kylään! Tänään katsottiin Markon kanssa tuntematon sotilas, kesken elokuvan mua alkoi nukuttamaan ja pidettiin parin tunnin tauko, jotta sain päiväunet. Myöhemmin katsottiin elokuva loppuun. Just täydellinen rento joulupäivä ollut. Huomenna sitten pikavisiitti Raaheen. 
Toivotan kaikille mukavia joulun päiviä, oli sitten töissä tai vapaalla. Toivottavasti teillä on ollut onnellinen ja omannäköinen joulu! 


Ylläolevan kuvan ottanut äiti