torstai 28. joulukuuta 2017

Jouluaatto ja joulupäivä

Jouluaatto vietettiin Alpuassa. Siellä oli taas tunnelma kohdillaan, ihanasta seurasta puhumattakaan. Tässä aaton tunnelmia kuvien muodossa.







Joulupäivänä vietettiin joulua Raahessa isän luona <3 ja Tapaninpäivä meni mummin luona. Siellä vierähti koko päivä, emmekä jaksaneet lähteä enään illalla Ouluun ajamaan, joten jäimme Raaheen vielä yhdeksi yöksi. Nyt Oulussa taas. 2 seuraavaa kuvaa on Markon ottamia kuvia Raahessa, mun ala-asteen koulu ja yksi lempipaikka mutalassa.


tiistai 26. joulukuuta 2017

Jouluaaton rauhallinen aamu kotona

Tänäkin jouluna halusimme herätä omassa kodissa, jonka saimme jotenkuten raivattua muuton jäliltä. Joulukuusta emme hankkineet tänä jouluna, mutta muuten saimme onneksi joulun tunnelmaa valoilla ja koristeilla. Aamu sujui rauhallisesti, avattiin muutamat lahjat, syötiin aamupalaa, laittaudun rauhassa, pakkailtiin tavarat ja lähdimme ajelemaan päivällä Alpuaa kohti. Siellä olimme yhden yön, tänään vietettiin joulua isän luona ja nyt tämä seuraava yö ollaan Markon ja Murun kanssa mun lapsuudenkodissa. Huomenna käydään kyläilemässä mummilla ja sieltä sitten Oulua kohti. Välipäivinä kyläillään sitten Markon vanhempien kotona tai heidän mökillä. Muut joulukuvat laitan tänne myöhemmin, nyt aaton tunnelmia meidän omasta kotoa.











lauantai 23. joulukuuta 2017

Aatonaatto

Kun minä olin lapsi, meille tuli joulukuusi vasta aatonaattona sisälle. Myöskin kaikki muut joulukoristeet kaivettiin esille aatonaattona, ei yhtään sen aikaisemmin. Nykyään tuntuu, että kaikki joulukoristeet laitetaan joka paikassa tosi aikaisin, jopa ennen ensimmäistä adventtia. En ikinä unohda sitä tunnetta ja fiilistä aatonaattona, kun koti koristeltiin yhdessä, joulukuusen tuoksu täytti talon ja jouluun oli enään vain yksi yö. Siihen kaikkeen joulukoristeluun ei kerennyt kyllästyä, vaan yhtäkkiä niiden myötä tuli kutkuttava jännitys ja se oli niin taianomaista. Töissä kun joulua alkaa tekemään muille jo hyvissä ajoin, niin sitä joulua on sitten monta viikkoa. Kotiin en laittaisi ikinä ennen ensimmäistä adventtia joulua, mutta tulee laitettua paljon ennen aatonaattoa. Jouluksi kun lähtee pois Oulusta, kerkeää oman kodin joulutunnelmasta nauttia vähän aikaa.

Mutta nyt tänä jouluna pääsen ehkä vähän samaan fiilikseen koristelun suhteen, kun lapsuuden jouluissa. Koska viime päivät ovat menneet sumun peitossa, koti on muuton jäliltä vieläkin kaaoksen vallassa, en ole joulua tänne laittanut.. paitsi tänään. Jouluvalot laitoin viime viikolla, mutta joulukoristeet ilmestyvät vasta tänään. Makuuhuone on nyt valmis ja seuraavana siirryn raivaan olohuonetta. Ainut mikä motivoi siivoamaan on se, että tänään tänne kotiin tulee joulu. Kuten sanoin edellisessä postauksessa, joulumieli on kadoksissa.. mutta se, että saan tänään laittaa tänne joulun, se varmasti nostattaa joulufiilistä.

Olisi ihanaa joskus panostaa kunnolla joulukortteihin (joita en tänäkään vuonna saanut lähetettyä). Olisi ihanaa ottaa joulukortti-kuvia Murusta. Nyt hän makasi sängyllä ja päätin sitten siinä hetkessä, että napsasempas muutamat joulukuvat. Harmi, ettei ollut päivänvaloa ja tumman vihreät tyynyt ja verhot näyttää mustalta, kun en jaksa nyt muokata. Mutta jotenkin näistä tuli melko suloisia räpsyjä, vai mitä tykkäätte? :)

Nyt lopetan höpöttelyn, koska hommaa on vielä ihan hirveästi. Näiden kuvien myötä toivotan oikein ihanaa joulua kaikille! <3
Ps. mikä näistä kolmesta kuvasta on sun lemppari ?



torstai 21. joulukuuta 2017

Joulu näköjään tulee, on siihen valmis tai ei.


Jouluun on enään kolme yötä. Nyt jos koskaan voin sanoa, ettei tunnu siltä. Joulumieli ei ole ehkä koskaan ollut niin kadoksissa kun nyt. Toivottavasti aattona fiilis olisi erilaisempi kun nyt. Olen ehkä välillä maininnut täällä, että vuosi on ollut rankka.. Olen joutunut käymään tosi kipeitä asioita läpi oman pääni sisällä, sellaisia joista en kuitenkaan voi täällä avautua. Ehkä joskus, mutta ei nyt, kun asia on vielä niin vaikea. Viimeiset pari kuukautta ovat olleet myös yhdet elämäni vaikeimmat. On tapahtunut paljon asioita. Kuten tiedätte, myytiin meidän asunto melko nopeasti. Muutettiin väliaikaiseen asuntoon, mutta se ei ollutkaan meille hyvä, joten muutettiin kahden viikon aikana kahdesti.. joka oli tosi rankkaa. Kaiken lisäksi olen sairastellut tosi paljon ja tällähetkellä rehellisesti sanottuna voin melko huonosti. Kroppa on saanut kokea kovia ja menee hetki, että se toipuu tästä ja tulehdustila ja kivut häviävät kokonaan. Henkisestä kuormituksesta puhumattakaan. Luojan kiitos mulla on mitä mahtavin työterveys, josta olen saanut juurikin oikeaa apua. En myöskään tiedä mihin olisin joutunut ilman Markoa. Onneksi hän seisoo mun rinnalla ja muistuttaa mua siitä, että asiat järjestyy. Hänen lisäksi olen kiitollinen myös muista läheisistäni, jotka ovat tukeneet mua tän kaiken ulkoisen ja sisäisen kaaoksen keskellä.

Mutta nyt meillä on mukava asunto, jossa viihdytään tosi hyvin. Tämä on vuokra-asunto ja etsitään rauhassa uutta kotia. Tavallaan odottaa, että se ihan oma koti löytyisi vihdoin, mutta toisaalta haluaisi olla tässä hetken, että elämä vähän tasaantuis. Onneksi tämä uusi koti on ihana, joten sen puolesta meillä ei ole mikään kiire. Eiköhän se oma talo löydy aikanaan. Nyt päivä kerrallaan tässä.
Eletään vielä melkoisen kaaoksen keskellä täällä,  mutta yritän saada raivattua omien voimien mukaan tämän kodin jonkinlaiseen kuntoon ennen aattoa. Lähdemme Alpuaan<3 aattona, mutta olisi ihanaa herätä viihtyisään kotiin jouluaaton aamuna. Jos en tule tänne ennen aattoa, toivotan kaikille ihanaa ja rauhallista joulua. <3

Kaikki kuvat on otettu Markon kameralla. Kaksi ensimmäistä on minun ottamia, kaikki loput Markon ottamia. kaksi viimeistä täältä meidän kotoa, muut Alpuasta, äidin luota. 









sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Terveiset muuttohässäkän keskeltä

Ajattelin, että täytyy tulla postailemaan kun vielä muistaa jotain viimeisistä viikoista. Aika menee nimittäin niin nopeaa. Marraskuussa tuli käytyä tavaroita läpi, heitettyä pois, myytyä ja pakattua laatikoihin. Vietin myös syntymäpäivää ystävien kanssa, joka oli ihana irtiotto kaiken sen kaaoksen ja kiireen keskellä, Ahdistuin ja kriiseilin myös hetken vanhentumisesta, sitten me muutettiin väliaikaiseen asuntoon, siivottiin vanhaa asuntoa vielä muuton jälkeen monta päivää ja viime viikon lopulla luovuin asunnon avaimista. Se oli mun ensimmäinen oma koti, sieltä on paljon hyviä muistoja ja siellä olen eka kertaa ollut avovaimo. Nyt täytyy sanoa, että on vähän irrallinen olo, kun meillä ei ole nyt omaa kotia, sillä täälläkin on tarkoitus majoittua vain muutaman kuukauden, jos vain koti löytyisi pian. Suurinosa tavaroista on ja pysyy muuttolaatikoiden sisällä. Se, ettei me tiedetä millon oma talo löytyy, se on aika jännittävää, mutta toki myös stressaavaa sillä kyllä me odotetaan, että päästään pian asettumaan omaan kotiin.

Viime viikot ovat olleet todella rankkoja, sillä töiden lisäksi lähes kaikki illat on mennyt muuttohommissa, en ole saanut nukuttua kunnon yöunia, muuttohommat laitto selän taas niin kipeäksi, olen ollut väsynyt ja itkenyt tosi paljon. En ole jaksanut paljon meikata, välillä en edes harjata hiuksia. Mutta olen ylpeä siitä kuinka reipas olen ollut ja koska täällä nykyisessä kodissa on myös hulluna tekemistä, on kokoajan tarve, että pitää saada kaikki just nyt heti tehtyä ja tänä viikonloppuna olen yrittänyt keskittyä lepoon, kunnon yöuniin ja yrittänyt antaa itselle armoa. Nyt ei ole enää mikään kiire, voidaan laittaa tavaroita oikeisiin paikkoihin ja vaatteita kaappiin aivan pikkuhiljaa, sillonkun kerkeää tai jaksaa. Onhan tässä kuukausi aherrettu aivan niska limassa. Eilen käytiin myös pitkästä aikaa pyöräilemässä ja kyllä vain teki hyvää, fyysisesti mutta erityisesti henkisesti. Tänään juhlittiin vielä Markon, äidin, Ripen ja Ilonan kans mun synttäreitä, käytiin kinskissä ja sain heiltä lahjaksi mm. lahjakortin intialaiseen päähierontaan, koska mulla on ollut niin kova stressi. Tulee niin tarpeeseen!

Hyvää ensimmäistä adventtia ja tsemppiä tulevaan viikkoon!