perjantai 13. lokakuuta 2017

Koti myynnissä ja muita kuulumisia

On niin valtavasti ajatuksia ja mietteitä. Tähän voisin lainata meidän yhtä 5-vuotiasta kerholaista, joka sano yksi päivä " Mulla on niin paljon mietteitä, että mun pää kohta räjähtää."
Mulla on niin paljon tunteita ja ajatuksia joita olisi helpompaa jäsentää, jos kirjoittaisi niitä ylös. En osaa enää kirjoittaa päiväkirjaa, vaikka välillä yritän. Mietin joskus, että pitäisikö perustaa anonyymi blogi, joihin voisin kirjoittaa enemmän.. Tämä blogi ei valitettavasti tunnu enää turvalliselta paikalta kertoa joistakin asioista. Tämä aika vuodesta on mulle vaikeaa ja herättää vaikeita tunteita ja pelkoja. Nyt olen vielä kotona sairaslomalla nielutulehduksen ja puhekiellon vuoksi. On siis paljon enemmän aikaa miettiä asioita.
Viimeisen vuoden ajan keho ja mieli on ollut ja on edelleen stressin vankina enkä osaa lopettaa tätä kierrettä. En pysty omalla päättämisellä lopettaa sitä, mutta toivon, että löydän siihen vielä jonkun keinon. Tällähetkellä nimittäin olen tullut enemmän tietoiseksi siitä kuinka paljon stressiä on mun elämässä ja kuinka hallitsevaa se on,  enkä voi kyllä kauan jatkaa samaa rataa.

Mutta sitten jotain muutakin kuulumista. Vihdoin laitoin tämän meidän kodin myyntiin. Kun ollaan mietitty, että mitä tehdään tämän asuntoasian kanssa ja milloin tehdään, se epätietoisuus on myös aiheuttanut stressiä. Nyt kun ollaan tehty lopullinen päätös ja asiat vihdoin etenee, se helpottaa stressiä tietyllä tavalla. Nyt on jänskää se, että kauanko menee, että asunto saadaan myytyä ja kauanko menee, että uusi koti, oma talo löytyy. On myös haikeaa luopua ihanasta kodista, mutta välillä täytyy luopua, että saa jotain uutta ja parempaa tilalle. On jännittävää etsiä yhteistä uutta kotia ja on ihanaa, että se haave on nyt vähän lähempänä.
Laitan tähän loppuun meidän kotimme myynti-ilmoituksen. Tästä voit käydä kurkistamassa meidän kotiin ;)

Loppuun kuvat meidän pussi-kissasta. Ei oo tuollakaan raukalla kaikki muumit laaksossa. (Kuvista kiitos Markolle. )






6 kommenttia:

  1. Hei Enni! Minulla on myös samantyyppinen tilanne, eli stressaa hirveästi eikä stressiä tahdo saada pois. Toki mulla tämmöinen yhtäkkinen trauma, että mies petti ja jätti mut kolmen lapsen kanssa. Olen näiden kolmen kuukauden aikana kokenut kyllä hyväksi asioiden läpikäymisen. Olen pohtinut ja miettinyt ystävien avustuksella niin paljon, että välillä on ollut todella paha olla. Mutta kun jokaisen pienenkin asian on käynyt läpi, on alkanut helpottaa. Minua on paljon myös auttanut tässä prosessissa aikaisemmin läpikäymäni terapia joka on auttanut juuri omien tunteiden tunnistamisessa ja analysoimisessa. Netistä löytyy myös monenlaisia mindfullness-oppaita, ehkä joku niistä auttaisi oppimaan pistämään hetkeksi ikävät ajatukset ja stressin sivuun? Paljon tsemppiä ja kaunista syksyä sinulle.

    Kolmen äiti blogista
    http://kolmenmammaloistaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Iiris!

      En osaa edes kuvitella millaista surua ja stressiä olet ja joudut kokemaan nuin vaikeassa elämäntilanteessa. Olenkin lukenut nyt blogiasi ja huomaan, että sinä kyllä selviät ja sinulta löytyy voimavaroja kaiken pahan keskellä. Onneksi myös näät, että elämäsi menee nyt parempaan suuntaan vaikka helppoa ei varmasti olekkaan. Tsemppiä myös sinulle ja ihanaa syksyn jatkoa tai ehkä jo joulun odotusta <3

      Poista
  2. <3 Tsemppiä ja onnea kodin etsintään! Mikäli joskus päädyt anonyymia blogia kirjoittamaan, olisin toki kiinnostunut sitäkin lukemaan. Omalta osaltani ainakin aikoinaan omien murheiden ja ajatusten, kaikkein negatiivisimpienkin sanoittaminen ja vertaistuki helpotti ihan mielettömästi ja auttoi samaan omaa päätä kasaan. :)

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Elina <3 kiva myös kuulla, että anonyymiblogikin kiinnostaisi. Saa nähdä nouseeko sellainen joskus pystyyn. :)

      Mukavia päiviä sinulle <3

      Poista
  3. Thanks very nice blog!

    VastaaPoista