maanantai 27. kesäkuuta 2016

Pikavisiitti maalla

Eilen käytiin viemässä meidän kisuli maalle lomailemaan äidin ja Riston luokse. Meidän reissu lähestyy, joten kissa on siellä hoidossa, mutta onhan se varmaan Murullekkin kesän kohokohta. Kuten kuvista näätte, kyllä siellä on nyt kissanpäivät. Ihanaa, että nyt jo loman alussa saanut nauttia sellaisista ilmoista, joista viimekesänä lähinnä vaan haaveili. Kreikassa sitten onkin varmaan niin kuuma, että oksat pois. Mutta nyt täytyy lopettaa, niin paljon hommaa vielä ennen reissua. Ihania kesäpäiviä kaikille!







lauantai 25. kesäkuuta 2016

Juhannus

 Tänään tulimme Markon kanssa Vuolijoelta juhannuksen vietosta. Oli erilainen juhannus, koska vietin sen Markon kavereiden kanssa oman perheeni sijaan. Vaikka vähän haikein mielin missasin juhannuksen Alpuassa, oli ihan älyttömän hauska juhannus. Saatiin nauttia täydellisestä säästä, tutustuin uusiin ihmisiin, grillailtiin, katseltiin kokkoa, naurettiin, käveltiin niityllä ja erityisesti nautittiin hyvästä seurasta. Tuota reissua ei ihan heti unohda varsinkaan siksi, että itikat ovat syöneet minut ihan päästä varpaisiin.. Näin paljon puremia ei ole ollut sitten lapsuuden.. Eli ihan mukava oli tulla kotiin tänään, täällä ei ole itikoista huolta :) Nyt sitten kuvia eiliseltä, toivottavasti hyvä juhannusfiilis välittyy :)














Miten te vietitte juhannusta? :) 

maanantai 20. kesäkuuta 2016

Aurinkoinen keskiviikko

Viime viikolla sain viettää mukavaa iltaa Heidin kanssa. Aurinko paisto, otettiin kuvia, syötiin jätskiä aurinkoisella kahvilan terassilla, maisteltiin friends&burgersissa erillaisia hampurilaisia vip-illassa hyvässä seurassa.Suosittelen tätä paikkaa; joka aamu leivotaan tuoreet sämpylät burgereihin, kaikki on kotimaista ja niihin ei oo tungettu lisäaineita ja niiiin herkullisia. Mukavista asioista oli siis se ilta tehty. Nyt ei muuta sanottavaa irtoa, joten muutamia kuvia. 





Mukavaa juhannusviikkoa kaikille!

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Kuulumisia lyhyesti

Hei ja mukavaa sunnuntai-iltaa! Ihan muutamalla sanalla kuulumisia ja ilmoitus, että täällä ollaan! Tuntuu, että edellisestä kerrasta on satavuotta vaikkei siitä ole kuin viikko vain. Ollut kovasti kaikkea tekemistä viimepäivinä, olen tehnyt töitä ja nähnyt ystäviä. Kotona on lähinnä käyty vain nukkumassa. Edessä on enää 4 päivää töitä ja sitten alkaa kesäloma! Mennyt ihan uskomattoman nopeaa aika.. Pääsee heti juhannuksen viettoon ja juhannuksen jälkeen edessä onkin reissu rakkaan kanssa Kreikkaan. Alkaa kohta jännittää jo! Nyt taidan mennä suihkuun, syödä iltapalaa ja kattoa netflixistä Orange is the new blackin neloskautta, kuka muu on innoissaan kun se vihdoin tuli ? Tähän postaukseen kuvia viikon takaa omasta nassusta ja olohuoneesta. 





Hyvää yötä!

sunnuntai 12. kesäkuuta 2016

Ajatuksia ikävöimisestä

Ajattelin kirjoittaa muutaman sanan ikävöimisestä. Tämä ajatus tuli mieleeni, kun jouduin taas sanomaan heipat avopuolisolle hänen lähtiessä taas töihin eri paikkakunnalle. Hän tekee kesän ja vielä syksylläkin töitä turvesuolla ja siellä ollaan töissä sen mukaan millanen sää on, eli töissä ollaan aina kun on poutaa ja maa on kuiva. Ei siis tiedä millon lähtö aina tulee eikä sitä, että millon nähdään seuraavan kerran.. Nyt nähdään viimestään juhannuksena, eli parin viikon päästä. Mutta aikasintaan varmaan viikonloppuna. Vaikka tiedän, että hän tulee takas, niin siltikin myös tänään kyyneleet pyrki silmiin, kun piti sanoa heippa. Koti on niin tyhjä ilman toista. Toisaalta, on myös ihanaa, että tuntee ikävää. Se kertoo siitä, että rakastaa toista. On myös ihmisiä joilla ei ole sitä rakasta ja kärsii yksinäisyydestä ja tyhjästä kodista joka päivä, ei ole ketään joka on tulossa. Joten mulla on kaikki hyvin, tää on nyt vain väliaikaista.

Ikävöin myös usein mun perhettä, erityisesti mun isoveljeä Ville-Mattia joka asuu maailman toisella puolen. Voi mennä useampi vuosi ettei pystytä näkemään. Siihen ikävään tottuu ja turtuu.. Aluksi se oli paljon vaikeampaa, mutta ei ole vaihtoehtoja kun hyväksyä asia ja luottaa siihen, että toinen pärjää ja että ei menisi mahottoman kauan, että voi taas halata ja jutella kasvokkain. Kyllä mää kadehdin perheitä, jotka ovat lähellä toisiaan. Toivottavasti sellaiset perheet osaavat arvostaa sitä yhdessä oloa. Meidän perheessä ne hetket, kun kaikki on koolla.. ne on yhtä juhlaa ja niistä hetkistä osataan nauttia. Viime kesä oli niin onnellinen sen puolesta, kun kerrankin kaikki oltiin koolla kolmen vuoden erossa olon jälkeen.

Kaikkein pahin ikävä on se, että tietää ettei toista voi enää nähä. Ei tässä maailmassa. Mulla on ikävä mun isovanhempia ja menetettyjä ystäviä. Erityisesti ystäväni Anna-Liisan ajatteleminen aiheuttaa ikävää ja hänen pois menoaan on edelleen kauhean vaikea edes ajatella. Se ikävä on riipaisevaa eikä sille vaan voi tehdä mitään.. jollain tavalla se on vaan hyväksyttävä. Tuntuu siis, että aina saa elää ikävän kanssa.. välillä vaan on vähemmän ja välillä enemmän ikävä.

Nauttikaa siis ihmiset rakkaittenne seurasta, älkääkä pitäkö toisianne itsestäänselvyyksinä. Toisaalta olisi kamalaa jos ei tuntisi ikävää. Kuten aiemmin jo sanoin, ikävä kertoo välittämisestä ja rakkaudesta. Kun taas näkee toisen, osaa nauttia yhdessäolosta ihan eri tavalla jos on ikävöinyt välillä.

Mitä ajatuksia teille tulee ikävöimisestä? Onko teillä ikävä jotain ihmistä nyt?

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

Viikonloppuna juhlatunnelmissa

Viime viikonloppu meni juhlahumussa. Lauantaina lähdin Raaheen bussilla ja suuntasin suoraan Marikan ja kummitytön Vilman luokse. Laittauduttiin siellä yhessä ja lähdettiin mun serkun Severin valmistujaisjuhliin. Tuntuu, että siitä on vain pieni hetki, kun pidin välivuotta ja jonku kuukauden ajan huolehdin Severin kouluun aamuisin ja katsoin hänen peräänsä koulun jälkeen. Nyt hänestä on kasvanut aikuinen, joka aloittaa itsenäisen elämän.. Ihana huomata, että hän on edelleen se sympaattinen nappisilmä. 

Illalla kävin kylässä rakkaan ystävän Marian luona. Ihanaa, että he asuvat nykyään siinä keskustassa ja siellä on helppo kyläillä, kun voi kävellen mennä. Harmi ettei sitä voi ottaa toisen lasta vaan sillain, että "Määpä otan tämän lainaan, heippa". On nimittäin niin ihana reilun vuoden ikäinen Onni-poika. Kuinkahan monta kertaa sanoin tälle pikkumiehelle kuinka suloinen hän on. Sieltä kävelin sitten takas Marikalle, koska menin heille yöksi. Kello oli jo tosi paljon ja Raahen kadut oli aivan hiljaiset.. vaikka oli päättäjäisviikonloppu. Tyypillistä Raahea kyllä, mutta kyllä se aina ihmetyttää, että missä kaikki ihmiset on. Juteltiin Marikan kanssa parisen tuntia ennen nukkumaan menoa ja oli mukavaa kyllä, kun sai pitkästä aikaa olla ihan kahdestaan ja vaihtaa kuulumisia. 

Sunnuntaina sain vielä viettää laatu-aikaa Marikan ja Vilman kanssa jonku tunnin ajan. Kahden aikaan suuntasin veljeni kanssa Saaran YO-juhliin. 3-vuotta on kyllä hurahtanut niin nopeasti, koska sekin tuntuu eiliseltä kun Saara alotti Lyseolla. Kyllä oli neiti saanut todella hyvät paperit ja oon kyllä ylpeä. Joku päivä otan Saaran ylioppilaskuvat ja ehkä saan muutaman täälläkin julkaista. Iltapäivällä lähdin sitten bussilla Oulua kohti.

Oli kyllä ihana viikonloppu, kun sain viettää sitä rakkaiden parissa. Erityisen kiitollinen olen mun 4-vuotiaasta kummitytöstä Vilmasta. On siinä kyllä reipas, fiksu ja hauska tyttö. En malta odottaa heinäkuuta, kun lähtään porukalla Turkuun reissuun.. (Muumimaailma; täältä tullaan!).
Toivottavasti näistä kuvista välittyy se hyvä fiilis mikä viikonloppuna oli.




Kohta alan valmistautua nukkumaan. Poikaystävälläkin on nyt vapaata jokunen päivä ja tuli kotia yli viikon erossa olon jälkeen tänään.. Niin mukavaa! Nyt oikein hyvää yötä kaikille!