keskiviikko 7. tammikuuta 2015

Ajatusten virtaa

Pari päivää olen miettinyt liikaa asioita.  En ole murehtinut menneisyyttä,vaan lähinnä pelännyt tulevaisuutta. Mitä elämältäni haluan ja entä jos en saakkaan niitä asioita. Olen myös miettinyt sitä millaista elämäni oli vuosi sitten, kun Anna-Liisa oli sairas ja kuoli juurikin näihin aikoihin. Ikävän lisäksi mielen on vallannut pelko siitä, että mitä tämä vuosi tuo tullessaan? Nuita asioita miettiessä, ei ole ihmekkään, että ahdistus valtaa mielen.Muutaman päivän ajan olen ollut liikaa neljän seinän sisällä ja se ei totta vie sovi mulle. Eilen päätin, että turhat pelot saavat lähteä ja siivosin vaatekaapit, pesin pyykkiä ja siivosin muutenkin, kävin lenkillä, vesijuoksemassa ja uimassa ja johan alko taas elämä helpottamaan. Tänään aamulla heräsin aikaisin, oli töihin lähtö  2,5 viikon loman jälkeen. Heräsin kerrankin ajoissa, ettei tullut kiire. Bussimatkalla vähän ennen päätepysäkkiäni havahdun taas kysymykseen, että miksi ihmisten on niin vaikeaa auttaa tuntemattomia?  Eräs nainen yritti tulla bussiin rattaitten kanssa, mutta koska lunta oli paljon, hän ei saanut nostettua rattaita kyytiin. Katsoin taakseni ja huomasin, että joku bussiin tulija katsoi sinne ovelle, josta nainen yritti tulla ja sitten vain meni istumaan..Siinävaiheessa itse siis vasta tajusin, ettei se nainen lapsensa kanssa päässyt kyytiin ja kiiruhdin auttamaan ja nostin rattaat sisälle. Olin iloinen, että näin sen tilanteen ja pystyin auttamaan, mutta turhautti, ettei kukaan muu tehnyt mitään.. Minä olin ainut siinä bussissa joka istui edessä, eli olin selin siihen naiseen ja silti olin ainut joka meni auttamaan, vaikka muut näkivät tilanteen minua aiemmin. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, jossa minä olen tullut kauempaa auttamaan, kun muut ovat katsoneet vierestä. Kyllä minä  ainakin haluaisin, että minua vastaavanlaisessa tilanteessa autettaisiin. En vain ymmärrä miten monet ihmiset ovat niin itsekeskeisiä, koska mun mielestä tuollainen auttaminen pitäisi tulla jokaiselta ihan luonnostaan. Töihin päästyä olo loman jäljiltä oli kuin joku olisi puulla päähän lyönyt ja väsymys oli kova. Muutaman tunnin päästä huomaan lauleskelevani kokoajan.. Sanon työkavereilleni isoon ääneen, että "olen niin hyvällä tuulella!" johon työkaverit repeävät nauruun ja kysyvät, että "oliko tuo sarkastinen kommentti".. mutta totta se oli! Olin niin hyvällä mielellä. Pestiin urakalla leluja eikä siivoaminen ole mitään hauskinta hommaa, mutta silti oli hauskaa. Oli vain niin mukavaa olla töissä taas. Olen niiin onnellinen mun työkavereista ja mun työpaikasta. Iltapäivällä oli vielä pitkä työntekijäkokous, mutta väsymyksestä huolimatta ja siitä, että jouduin taas odottamaan bussia vaikka kuinka kauan, mun hymy ei siltikään hyytynyt. Nukuin bussissa päiväunet ja kaupungilla kävin alennusmyynneissä ja vihdoin löysin halvalla tosi kivoja vaatteita! Olen helpottunut, sillä laihtumisen myötä vaatteet on jäänyt vähiin.  Tulipas tästä pitkä tarina,vaikka tarkoitus oli kirjoittaa lyhyesti :D Halusin vaan tulla kertomaan teille, että olen iloinen, että osasin työntää turhat pelot ja synkistelyt pois ja olla iloinen arkisista asioista. On asioita joiden toivoisin olevan toisin ja olisi helppoa olla vain surullinen niistä asioista, mutta koska elämässäni on niin paljon hyviä asioita, yritän olla onnellinen ja kiitollinen niistä asioista. Tänään ainakin onnistuin siinä. Toivottavasti myös te löydätte onnen aiheita omasta arjesta :)
Nyt satunnaisia kuvia tältä viikolta.




IMG_8083
IMG_8081 IMG_8088 IMG_8091 IMG_8092 IMG_8096 IMG_8093 IMG_8095
IMG_8100 IMG_8101 IMG_8103 IMG_8108 IMG_8122 IMG_8125
IMG_8137 IMG_8150 Kuvasin tyylikkäästi peilin kautta uutta mekkoa ja hametta, mitä sanotte niistä? Muut vaatteet tulevat toivottavasti näkymään jossain vaiheessa asukuvissa. Nyt iltapalaa ja nukkumaan, kauniita unia kaikille!

20 kommenttia:

  1. ihana Enni! monesti kuulee tai lukee vaikka iltalehen sivulta, että joku ihminen ollut hädässä/pulassa niin kaikki vaan kävelleet ohitse, miksi ihmiset ajattelee "ei ole minun ongelma, en tahdo sekaantua" kyllä mie haluan että minua autetaan jos jotain sattuisi. Teit siis aivan oikein!! Mullekkin viime kesällä sattui ikävä juttu, olin kävelemässä torin ohitse,kun vanha mies kaatui betoniportaissa ja löi päänsä pahasti, että verta vuosi. Olin ensimmäinen joka riensi apuun, onneksi auttajia tuli loppupeleissä niin paljoa, ettei minua enään tarvittu! Olin jotenki tosi shokissa sen jälkeen ja itkin kotipihalla. Se näytti ja kuulosti nimittäin niin pahalta ! huh.

    Hurjan hyvältä näyttää uusi mekko sekä hame!! AI laik <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. huh.hyvä, että menit avuksi.. ei kai sitä pystyis kävelemään tuollaisen tilanteen ohi vaikka vähän hirvittäskin.. tosin jotku kävelee :/ ja onneksi siihen tuli muita auttajia! Voin vaan kuvitella miten sun tunteet purkaantu tuollaisen jälkeen, voisin kuvitella että itselle kävis samallain. :o

      ja kiitos kovasti Paula <3 :)

      Poista
  2. Voii rakas olet kultainen <33 ihana että menit auttamaan- tuollaista sattuu niin paljon! Itekkin kun bussilla kuljen. Oikeen puistattaa ihmisten toiminta välillä!! Aivan ihana että sait siirrettyä pelon pois ja nauteit arjen pienistä asioista<3 oon ylpeä susta!! Ihana uusia juttuja! Ja sää näytät laihtuneen entisestään! Tuo viimenen kuva nainen! Huh<33 aivan ihania juttuja! Mistä tuo ekan kuvan neuletakki on?!! Haluan kans tuon <3 kääk!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en ossaa näin ihanaan kommenttiin vastata ku kiitos, kiitos ja kiitos rakas Emppu <3 <3 ihana kuulla! ja neule on tosiaan ginasta, niinku viestissä jo sanoinkin :)))

      Poista
  3. Sää oot kyllä niin kultanen ihminen! Toi varmasti hyvän mielen ku autto :) Mulla on ollu vähä samoja fiiliksiä. Yks päivä olin menossa lääkäriin ja huomasin, että ovesta sisään yrittää mennä mies pyörätuolilla, mutta ei hän yksin ovea auki saanut. Ihmiset vaan kulki ohi ja mulla tuli oikeesti paha olo, miten ihmiset voi olla noin välinpitämättömiä... pidin tottakai hänelle ovea auki ja hän kiitteli paljon. Tuli hyvä mieli! Ne on yleensä noi pienet jutut, jotka vaikuttaa sit positiivisesti koko päivään. Kivaa torstaita Ennille <3

    Ja mä kans katoin tota vikaa kuvaa, että voi herranjumala!! Mieletön muutos, näytät tosi hyvältä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. on kyllä ihan älytöntä miten ihmiset onkin niin välinpitämättömiä! onneks me kaikki ei olla :) ja siitä auttamisesta tulee kyllä itsellekkin parempi mieli ja sellainen voi todellakin vaikuttaa koko päivään :) ja voi että, kiitos kovasti. <3 itse en oikein nää että näyttäsin vielä kovinkaan hyvältä.. ei tuu aivot perässä tässä muutoksessa :) kivaa viikonloppua Juli <3

      Poista
  4. Voi ku sää jaksat olla aina niin positiivinen! Tuuhan mullekki vähä antaa tuota positiivisuutta:D Mua ärsyttää ku ihmiset ei osaa auttaa toisia pyytämättä!! Onneksi on tuollasia kultasia ihmisiä niinku sinä:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ihana Nina <3 kiitos tästä kommentista! Ei oo aina helppoa olla positiivinen, mutta jos sen jotenkin saa itestä kaivettua, niin elämä sujuu paremmin.. :) nähhää sunnuntaina! :))

      Poista
  5. Olipa ihana kuulla se miten olit selättänyt ikävät ajatukset. Itselläkin on monesti tapana jäädä surkuttelemaan vähän sitä ja tätä ja tuota. Sinulla siihen kuulostaisi olevan ihan oikeat ja täysin järkevät syyt. Olla siis surullinen, mutta päätit surun sijaan olla onnellinen niistä mitä on. Ihanaa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On todellakin helppoa jäädä surkuttelemaan.. ehkä se on aika tyypillistä meille ihmisille. Onneksi joskus pääsee niiden asioiden yläpuolella ja löytää itsestään voimavaroja nähdä hyvät asiat ja nauttia niistä. kiitos ihanasta kommentista <3

      Poista
  6. Sinulla on uusi putki käytössä kamerassa ;) ja tais olla joku kokkikin ;) ja kyllä - tunnen ylpeyttä, että autoit sitä nuorta äitiä.. juuri näin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) <3 kiva, että huomasit kuvista, että uus putki on käytössä :)

      Poista
  7. Olet kultainen, juuri sinunkaltaisia pitäisi olla enemmän. :) Ja hitsi vie näytät hyvältä tuossa allaolevassa kuvassa, piti kaksi kertaa katsoa että sinäkö se olet. Näytät upealta <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi että.. itse en osaa nähdä, että näyttäisin siinä mitenkään upealta :D ihana siis kuulla <3 ja muutenkin, niin ihanasti taas kirjotettu.. kiitos, kiitos ja kiitos ihana Jenna <3

      Poista
  8. Ankeeta tommonen, että ei auteta kun ei viitsitä tai kehdata. :s Onneksi sinä kuitenkin reippaana ojensit auttavan käden! Oot niin symppis. <3 Muutenkin kivoja kuvia, näytät vaan entistä paremmalta ja voin kyllä kuvitella miten innostunut oot ollut noista uusista vaatteista! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi Elisa, ite oot myös niin symppis <3 ja kiitos kovasti <3 :)

      Poista
  9. Oot kyllä ilmeisesti tuloksia saanut aikaan taas :) Ja kiva että autoit.. jännä miten usein ihmiset vaan on katsovinaan ohi. Toisaalta aika usein myös bussilla kulkiessa joku kysyy tarvitsisiko apua. (Yleensä pärjään kyllä yksinänikin noiden kolmen kanssa.)

    Niin ja kivoja kuvia kodista - tuota kokkia minäkin jäin ihmetteleen..?? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että sulta usein kysytään, että tarvitko apua. Onneksi myös välittäviä lähimmäisiä löytyy siis! Vaikkei apua tarvisikaan, tuntuu hyvältä se, että joku kysyy edes. ja kiitos kovasti, tekis mieli kokoajan kuvata täällä kotona :) ja kokki on yks aika uus, mutta jo tärkeä ihminen mun elämässä.. ei kuitenkaan poikaystävä, jos sitä mietit :)

      Poista
  10. Sää oot kyllä valinnut oikeen ammstin, kun pystyt olemaan ilonen töissä! :) Oot kyllä laihtunu hurjasti, todella hyvältä näytät.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo olen onneksi niin omalla alalla :) ja aikalailla sellaset parikyt kiloa lähtenyt :)) kiitos :))

      Poista