torstai 6. helmikuuta 2014

Näkemiin ystävä rakas

Anna-Liisan hautajaiset oli hänen näköiset juhlat. Hänen veljensä sano, että itkun lisäksi siellä saa myös nauraa ja kyllähän monet muistot hänestä nauratti. Tiesimme, että Anna-Liisa ei halunnut meidän siellä vain surevan. Vaikka selväähän se on, että itkua oli enemmän kun naurua, ikävä kaikilla on niin suuri. Sydäntä riipaisee ja tyhjyys täyttää sydämen aina niissä hetkissä, kun muistaa todella sen miten hän on pois täältä. Minulla olisi niin paljon kerrottavaa, asioita joita haluaisin kertoa just hänelle. On vaikeaa ymmärtää, että hänen kaltainen ihminen vietiin pois, niin suuri joukko jää kaipaamaan. Hän oli sinnikkäin ihminen jonka olen koskaan tavannut. Hänen siskonsa sanoi, että Anna-Liisa taisi olla liian hyvä tänne maailmaan. Voidaan todella olla onnekkaita niistä vuosista mitä hän kuului elämäämme ja kaikkea sitä mitä hän meille omalla elämänasenteellaan opetti. Tiedän miten hän odottaisi meiltä eteenpäin menemistä ja siksi on vain kestettävä tämä suru ilman romahtamista ja katkeroitumista.IMG_1089 IMG_1090 IMG_1091 IMG_1092 IMG_1094 IMG_1104 Ikävöin niin valtavasti.. mutta onneksi ei tarvinnut sanoa hyvästi, vaan näkemiin.

8 kommenttia:

  1. Tuli ihan kylmät väreet tätä lukiessa :(♥ jaksamisia vielä kerran muru ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. täällä myös tuli kylmät väreet, kyyneleet kun tätä luki.. on niin monia asioita mitä ei vaan ihmismieli voi käsittää.. voimia Enni <3 -maija

      Poista
    2. Ei pysty kyl käsittämään, toivottavasti aika helpottaa tätä ikävää. Kiitos Maija <3

      Poista