tiistai 17. syyskuuta 2013

Puhekiellossa...

En saanut eilen unta, olisin voinut jutella Saaran kanssa vaikka aamuun asti.. Mutta jossain vaiheessa oli pakko mennä nukkumaan.. Unta kerkesi saada melkein se 3-tuntia. 




Tänään ääni sitten lähti todella.. Lasten kanssa työskentely ei ollut kovinkaan helppoa äänettömänä.  Muutenkin olo paheni, joten työterveyteenhän sitä piti mennä. Sain sairaslomaa huomisen, lääkekuurin ja ehdottoman puhekiellon.. Lääkäri olis määrännyt koko viikoksi mut sairaslomalle, mutta meillä on koulutusta loppuviikko, niin lupasin olla puhumatta siellä.. jospa se ääni palautuis. Tuntuu oikeasti omituiselta olla ihan hiljaa.. kaikkein vaikeinta on, kun kuuntelee musiikkia ja kokoajan tekis mieli laulaa, mutta se on täysi mahdottomuus. Onneksi asun yksin, ei se puhumattomuus kovin vaikeaa nimittäin sillon ole.. Kissa kun ei ole erityisen puhelias.

Pakko laittaa muutama ihana kuva, kun löysin kamerasta muutaman Saaran ottaman kuvan tältä aamulta..


Meni aika myöhään tänään, kun tulin kotiin.. sillä siellä lääkärissä ajat oli myöhässä ja treffasin myös äitiä. Ystävien näkeminen siirty tältä päivältä, joten olen tullut lepäileen kotiin.. ja innostuin myös maalaan mun sinisen tuolin.. minäkun en vaan lämpene siniselle värille sisustuksessa, en sitten yhtään. Nyt tuolista tuli mun mielestä niin kaunis!
Nyt alkaa tuntumaan vähäset yöunet... Pakko painua pehkuihin...

Kauniita unia! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti