sunnuntai 18. syyskuuta 2011

On syksy niin ihmeellinen..

Koitan tehä oikeen nopeasti postauksen, koska mua väsyttää ihan hulluna. Eilen lauantaina mää nousin ylös jo aamu seittemältä ja tännää puoli.kahdeksalta. Mulla ei ollut siis mitään menoa aikasin, mutta satuin vaan heräämään. Ei oo siis mun tapasta, en oo yleensä mikään aamu-ihminen, inhoan aamuja. Tai sitä oloa mikä aamulla on. Mutta jotenkin oon vissiin päässyt tähän rytmiin, ku en osaa viikonloppunakaan enää nukkua pitkään. Se on oikeesti vaan ihanaa, ku kerkee tehä paljon enemmän asioita. Viimepostauksessa kerroin siitä, että se eräs nainen oli hukannut sen puhelimen ja mää löysin sen junasta. Sen tytär siis sitte haki sen ja toi mulle kiitokseksi karkkia.
Mää myös viimeviikon alussa pesin pyykkiä omalla koneella, mutta myös samalla alakerran pyykkituvassa, että sai enemmän kerralla pestyä ja otin riskin ja jätin pyykit kuivaamaan alakertaan, eikä kukaan onneksi niitä sieltä pöllinyt. Enkä mää kyllä usko, että meidän talossa kukaan niin tekiskään. Mutta ehkä mää oon vähän vainoharhainen.
Viimeviikko meni taas jotenkin tosi nopeasti. Töissä on ollut oikein mukavaa. Mun työpari on tosi mukava ja aamulla on kivaa mennä töihin. Kohokohtia on ollut esim se, kun on juossut lasten kanssa pihalla leikkien kaikkia erillaisia hippoja kuten muumihippaa! Välillä ollaan rauhotuttu sisällä hartauteen lasten kanssa pohtimaan Jumalaa. Yhessä vaiheessa otettiin tyynyt ja kuuneltiin musiikkia, mm. on syksy niin ihmeellinen, Menin pötköttään lattialle tyynyn päälle ja lapset kokoontu mun ympärille ihan lähelle ja laulun loputtua makoiltiin siinä ja juteltiin siitä laulusta ja syksyn ihmeellisyydestä. Nuo hetket on jäänyt erityisesti mieleen viimeviikolta. Se, että yleensä edes viihtyis töissä, on ihan älyttömän tärkeää oman jaksamisen suhteen. Ihminen kuitenkin suurimman osan elämästään on töissä. Mää ainakin koen sen mukavuuden lisäksi, että teen tärkeää työtä. Mutta ei se aina tietenkään oo pelkkää ihanaa ja helppoa, mutta mikä työ nyt olis? mutta oon oikein tyytyväinen nyt . :)


Viimeviikolla myös rakas ystäväni Mari tuli käymään Oulussa. Mentiin Marin kanssa sitten Saaran luo. Oli älyttömän ihanaa viettää aikaa pitkästä aikaa kolmestaan! Me oltiin semmonen kolmen kopla sillon opistolla.
Tyttöjen kanssa on aina niin huippua. Mää niin rakastan näitä tyttöjä.

Mari tuli sitten mun luo yökylään. Äitikin oli mun luona sillon yötä, kun sillä oli ollut päivällä työjuttuja täällä Oulussa. Syötiin sitte yöpallaa oikeen híljaa, ettei oltais mammaa herätetty. Oltiin tosi väsyneitä, mutta kun kömmittiin sitten peiton alle juteltiin ainakin tunti elämästä ja kuolemasta. oikeesti aika kirjaimellisesti. Tuntu niin hyvältä nukahtaa sitten ystävän viereen. <3
Torstaina sitten näin mun ystävää Tyttiä ja siellä menikin iltaan asti.

Perjantaina töiden jälkeen sitten ystävää Maijaa.
Mulla on paljon hyviä ystäviä, joista saan olla kiitollinen. Harmi, ettei kaikki oo tosiaan täälä Oulussa.

Mutta tää viikonloppu on mennyt lähinnä kotosalla. Askeleitten kanssa oli esiintyminen kempeleessä eilen ja sen jälkeen kävin kaupungilla shoppailemassa. Muuten oon ollut kotona. ja oon siivonnut oikeen perusteellisesti ja vieläkin on vähän kesken, huomenna siivoan sitte olohuoneen loppuun.
ja todistusaineistoa siitä, että tännää pesin ikkunat
Kävin tännää myös iltamessussa ja tuntu hyvältä vähäksi aikaa pysähtyä ja rauhottua. Sytytin myös kynttilän Laurille. Tännää on kuukausi siitä, kun Lauri lähti Taivaaseen.
varmaan siksikin sitä on halunnut touhuta, ettei tarvis ajatella liikaa.




nyt hampaitten ja naaman pesulle..ja nukkumaan! vielä 5 minuuttia tätä sunnutaita jäljellä.
Eli oikein ihanaa alkavaa viikkoa kaikille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti