maanantai 20. joulukuuta 2010

Avautuminen.

Oon viimeaikoina kovasti miettinyt kaikenlaista. Tässä viikonloppuna yks mies, jonka nimeä en edes tiiä kysy multa: "Sää oot kasvissyöjä ja uskovainen, mitä muuta vikaa sussa on?". Mää en ottanut tätä henkilökohtaisesti, mutta tää taas pysäytti miettimään ihmisiä ja asenteita. Minkä takia monet sanoo, että uskovaiset ei hyväksy muita eikä osaa katsoa avarakatseisesti eikä hyväksy muunlaisia. Mää todella ärsyynnyin kyseisen miehen kommentista, koska mää en sanonut, enkä myöskään ajatellut, että mitä vikaa sussa on muuta, kun se ettet usko ja syöt lihaa. Miksi uskovaiset on luokiteltu tuomitsevaiseksi ja putken läpi katsoviksi, kun ei-uskovaiset samallain tuomittee meidät eikä arvosta ja kunnioita meitä uskomme takia. Eikö niiden jotka pitää itseään avarakatseisena, pitäs hyväksyä ne jotka uskoo Jumalaan.
Tässä päästään myös toiseen asiaan, joka mua nyt ärsyttää on se, että se on totta, että monet uskovaiset kattoo sen putken läpi.. kuitenkin sanon tämän yleistämättä tai ketään osoittamatta. Mua ärsyttää ihan älyttömästi ihmisissä sellainen, ettei nää ihmisiä samanarvoisena.
Sua ei koskaan pitäs kohdella huonommin sen takia mitä ja miten syöt, minkälaisesta taustasta tuut, mihin uskontoon kuulut vai kuulutko mihinkään, minkä ikäinen tai kuinka koulutettu oot ym ym.

Se, että ootko koulutettu hyvin, ei välttämättä kerro, että olisit parempi tai taitavampi ku vähemmän koulutettu on. Varmasti sellainen on jossain parempi ku toinen, mutta taas vähempi koulutettu on jossain asiassa parempi.
Mutta samanverran sun tulee kunnioittaa molempia.

Oon myös viimeaikoina pohtinut mun ikää. Oon miettinyt lapsellisuuden ja lapsenmielisyyden eroa. Joo mää oon vasta 21vuotias ja todellakin lapsenmielinen.. mutta sen takia mää en oo lapsellinen. Vanhempien ihmisten on älyttömän helppoa luokitella mut lapselliseksi, jos oon tosi nuori verrattuna moniin muihin ihmisiin ja käyttäydyn lapsenmielisesti.. Mää toivon olevani vanhanakin lapsenmielinen. Se ei kuitenkaan tarkota, että olisin lapsellinen. Ihmiset jotka sanoo mua lapselliseksi, ei tunne mua. Ne näkee vaan musta sen yhden puolen, kun hassuttelen ja hulluttelen. Mää en siis ymmärrä minkä putken läpi taas katsotaan.

Mua ärsyttää myös toisten asioitten kyttääminen ja se, että puututaan toisten asioihin, jotka ei oikeesti kuulu kellekkään. Missä on yksityisyys, kunnioitus?

Täytyy sanoa, että oon ollut onnekas siinäkin asiassa, että mulla on älyttömän rakastava ja hyvä perhe. Mutta se mua ärsyttää, että mun iän takia monet varmasti ajattelee, että oon pumpulissa elänyt, naiivi, lapsellinen ja kokematon. Ne ihmiset ei tunne mua eikä tiiä mun elämästä mitään.

Mää koitan ite elää omantuntoni mukaan. Mää yritän tässä sanoa, että ihmisten pitää kattoa peiliin, ennenku alkaa arvostelemaan toista. ja kehitellä omaan elämään jotakin mielenkiintosta, jos toisten elämä alkaa kiinostaa niin paljon. Se mitä ihminen näyttää ulospäin tai miten ihminen elää tai käyttäytyy, se aina kerro koko totuutta.

ja siitä tulikin mieleen, että mun läheinen ihminen sano mulle, että :  "Älä muutu muiden takia, vaan oo oma ittes ja nauti elämästä. Jos joitaki ärsyttää se millanen sää oot, se on niiden ongelma, ei sun."

Näitä asioita oon miettinyt usein ja törmännyt näihin asioihin useesti. siksi päästin ärsytyksen ulos ja kirjotin tän blogiini.
Toivottavasti ketään ei ärsytä tää mun teksti, ja jos ärsyttää.. sille en voi mitään.

kello on yöllä 4:13.. ja pohdin tälläsia asioita. Oon pyörinyt sängyssä niin kauan, että oli pakko nousta ylös ja tehä jotain. Nyt alkokin väsyttään vähän, eli toivottavasti uni tulis.

hyvää yötä ja mukavaa alkavaa viikkoa. :)

2 kommenttia:

  1. Hei Enni, et varmaan muista mua enää, mutta olit tosiaan riparilla isosena aikonaan. : ) Löysin sun blogin ihan sattumalta tänään ja aattelin lukea vähän mitä sulle kuuluu.

    Tähän blogitekstiin viitaten, oot kyllä ihana!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Miia!

      Tottakai muistan sut! :)
      Kiitos sun kommentista, piristit kyllä mun mieltä ja tätä aamua. <3

      Poista