torstai 29. marraskuuta 2018

Enni 29v ja astetta syvällisempää pohdintaa iästä

Viikko sitten täytin vuosia ja tuntuu kyllä vähän omituiselta se, että vuoden päästä sitä täytetään jo pyöreitä. Se kolmekymmentä on pitemmän aikaa ollut todella kaukainen ikä ja jonkintasoinen mörkö mulle! Ihan hassua, sillä toisaalta se on vain numero muiden joukossa. Joskus kuvittelin, että 25-vuotiaana mulla on mies, talo ja lapsia. Siitä tavoitteesta yli neljä vuotta myöhemmin on kyllä kaikkea muuta paitsi ei niitä lapsia. Kun ylitin sen 25, niin ajattelin, että viimeistään kolmikymppisenä mulla on sitä kaikkea ja nyt huomaan, että siihen on enää vain vuosi. On todella tyhmää suunnitella asioita liikaa tai olettaa miten elämä vie. Yleensä se menee just eritavalla mitä itse ajattelet. Kerkeän kuitenkin mennä naimisiin ennenkuin täytän pyöreitä. heh. Mun äiti on usein sanonut, ettei kannata tehdä liian suuria päätöksiä alle 25- vuotiaana ja tästä onkin paljon tutkimuksia, että ihmisen käytös ja maailman kuva muuttuu merkittävästi 18-25 ikävuoden välillä. 
Tässä pari lainausta: 
"Aivojen aikuisuuden määrittävät aivoalueiden koko ja hermokoostumus. Tutkijat sanovat, että nuorten aikuisten aivot näyttävät vanhempien aikuisten aivoilta vasta 25-vuotiaana", Rae Simpson kertoo.
Tärkeimmät muutokset tapahtuvat aivojen etuotsalohkossa, joka säätelee päätösten tekemistä, riskien arvioimista, tulevaisuuden ennakoimista, ongelmanratkaisua ja tunteiden hallintaa. Etuotsalohkon hermoista tulee tehokkaampia. Ne myös kommunikoivat useammin aivojen muiden osien kanssa, jolloin aivot kokonaisuudessaan toimivat yhtenäisemmin", kertoo Young Adult Development -hankkeen johtaja Rae Simpson.
"Simpson pitää muutoksia nuoren aikuisen aivoissa hyvin merkittävinä."
"Niillä on valtavan suuri vaikutus siihen, miten nuori aikuinen osaa käsitellä vahvoja tunteita, suunnitella tulevaa tai asettaa asioita tärkeysjärjestykseen."
Mun mielestä nuo tutkimukset on tosi mielenkiintoisia. Uskon aika vahvasti tuohon, ihan omastakin kokemuksesta. En sano sitä, että kaikki nuorena naimisiin menevät ja perheen perustavat tekisi virheen, koska koskaan asiat ei ole niin mustavalkoisia. Monet menevät naimisiin ja saavat lapsia alle 25-vuotiaana ja ne liitot saattavat hyvinkin kestää onnellisesti koko loppuelämän. Vaikka aivojen kehitys olisi kuinka "kesken" niin on selvää myös se, että monet ovat henkisesti kypsempiä kun toiset ja tietävät jo nuorena mitä haluavat. Kyllä minä huomaan kuitenkin omalla kohdallani sen, että kuinka paljon olen kasvanut henkisesti esim. viimeisen  viiden vuoden sisällä. Nyt kun lähenen 30-vuotta, niin kyllähän sitä aika hyvin jo tietää mitä elämältään haluaa, mutta siltikään ihminen ei ole koskaan valmis, vaan aina jotenkin keskeneräinen. Kymmenen vuoden päästä ehkä ymmärrän taas jotain enemmän. Välillä tunnen olevani vanha, vaikka mulla on koko elämä vielä edessä, jos Luoja vaan niin suo. Oonkin täällä jotain maininnut siitä, että kuinka on tullut tarve muuttaa mun elämää ja kun n. vuosi sitten mun terveydentilassa tapahtu romahdus monellakin osa-alueella, niin se avas mun silmiä, esim. sen suhteen, että pitäiskö vuosia kestäneelle stressille, josta oli tullut jo melko kroonista, tehdä jotain? Muutenkin joku vahva sisäinen tarve kehittää itseäni, miettiä kuka minä olen, mitä minä tarvitsen ja mitä minusta voisi tulla. Olen esimerkiksi aina tiennyt olevani herkkä, mutta kieltänyt olevani erityisherkkä. Kun ymmärsin, että olen todellakin erityisherkkä, aloin ymmärtämään itseäni niin paljon enemmän ja karsimaan elämästä niitä asioita, jotka kuormittaa mua jatkuvasti. 
Tänä vuonna en juhlinut isommin mun synttäreitä. Mulla on ollut jo monen vuoden aikana tapana pitää synttäribileet ja kutsua paljon ystäviä kylään. Tämä syksy on mennyt aika kovasti väsymyksen kourissa eikä ollut oikein sellaista juhlafiilistä. Bileiden sijaan pyysin kaksi ystävää miehineen tänne. Hyvä ilta piti sisällään viiniä, juustoja, suklaata, laulamista täällä kotona ja vielä karaokea paikallisessa pubissa. Viime viikonloppuna myös osa mun perheestä tuli tänne kakkukahveille ja illalla vielä meidän ystäväpariskunta. Allaolevat kuvat on otettu, kun juhlittiin perheen kanssa ja loppuun vielä ihania synttärilahjoja. 









tiistai 23. lokakuuta 2018

Mikä on mun hiusten salaisuus?

Multa on kysytty monesti viime kuukausina, että "ootko värjännyt hiukset", mutta ei, en ole. Hiukset on värjätty elokuussa 2017, eli reilu vuosi sitten. Juuressa on omaa väriä ja latvoissa melko vaaleaa. Väri ei ehkä ole täydellisen tasaisen, mutta itse olen tykännyt tästä juuri tämmöisenä. Se, että miksi usemmat luulevat mun värjäävän hiuksia on se, että pesen hiukseni välillä fudgen hopeashamppoolla! Siinäpä se salaisuus! Varmaan ennen häitä käyn kampaajalla viimeistään, mutta nyt hiuksia ja lompakkoa säästääkseni olen pärjännyt ilman värjäyksiä välillä hopeashamppooseen turvautuen. Mitä ootte mieltä, onko ihan hyvän värinen ottaen huomioon yli vuoden värjäämättömyyden? 

Kuvat otettu n. viikko sitten, kuvia ei ole muokattu.


perjantai 5. lokakuuta 2018

Syy väsymyksen takana ja hääblogi


Mukavaa viikonloppua kaikille!
Täytyy sanoa, että nyt jos koskaan tuli viikonloppu täällä tarpeeseen. Monet lukijat ehkä muistaa kuinka usein olen puhunut kaamosväsymyksestä.. jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että ei se kaamos ole ympärivuoden, mutta silti väsymys on. Mulle on todettu nyt lievä uniapnea ja raudan puute. Väsymys hallitsee elämää aika kovasti ja tänään piti lähtä kavereiden kanssa mökille, mutta kun se väsy iskee tosi voimakkaana, ei auta kun levätä. Lähdetään sinne Markon kanssa kuitenkin huomenna! Mulla on lukematon määrä oireita jotka on varjostanut ja varjostaa mun elämää.. oirelista on pelottavan pitkä ja todennäköisin selitys onkin sitten tämä raudanpuute. Olen aloittanut lääkärin reseptillä rautakuurin, mutta sitäkin täytyy syödä aika varoen, koska se jo itsessään aiheuttaa kurjia oloja. Elämä on nyt todellakin taistelua oman terveyden kanssa.. ei onneksi mitään hengenvaarallista, mutta alkaapa löytyä syy siihen miksi elämä on välillä niin hiton vaikeaa mun nahoissa. Nyt täytyy toivoa, että rautavarastot alkaisi täyttyä ja saisin terveemmän elämän. Voisin kirjoittaa pitkän tekstin siitä millaista on elää kroonisen väsymyksen, aivosumun keskellä.. kun ei vaan jaksa eikä asiat pysy päässä. Kun sun sielu huutaa liikuntaa, mutta lihakset on jumissa kokoajan eikä ne palaudu kunnolla urheilun jälkeen.. tai kun nahka lähtee sormista ja kynnet on pelkkää paperia.. tai kun happi ei kule kunnolla ja hengästyn joskus ihan tavallisesta olemisesta. Tai kun paino nousee hurjaa vauhtia eikä tipu vaikka yrität mitä. . ja kunpa voisin sanoa, että tuossa oli kaikki raudanpuutteen oireet mitä mulla on. Mutta jotten vaipuisi epätoivoon, olen kiitollinen siitä, että lääkäri määräsi rautakuurin ja pian labrassa katsotaan myös mm. vitamiinivarastot. Jos rautavarastojen täyttyessä asiat muuttuvat, sehän tulee muuttamaan mun elämän täysin ja sitä mää odotan ja olen toiveikas!

Mulla on aika suuri tarve muutenkin muuttaa mun elämää. Karsia elämästä niitä asioita joista on mulle haittaa. Elämä on melkoista myllerrystä terveyden ja muutoksien keskellä ja jotenkin koen, että nyt jos ikinä oon tosi isossa risteyskohdassa mun elämässä. Välillä kun tuntuu, että kaikki stressaa, niin sillon mää mietin meidän tulevia häitä. Hääjuttujen fiilistely saa mut pois tästä hetkestä ja on ihanaa haaveilla siitä, että ensi kesänä oon vaimo. <3 Siihen liittyen, aloitinkin hääblogin! Ajattelin, että täällä blogissa kaikkia ei välttämättä hääjutut kiinnosta, niin pidetään tää blogi lifestyle/sisustus blogina ja keskitytään toisessa blogissa vain häähöpötyksiin. Tervetuloa seuraamaan matkaa alttarille täältä : Kohta hänen!

tiistai 25. syyskuuta 2018

Eteinen uusiksi

Meidän eteisen seinät oli  ihan siistissä kunnossa ja harmaan sävykin ihan kaunis,  mutta kaipasin eteiseen vähän enemmän kontrastia. Mun juttu on vahvat värit ja just nimenomaan ne kontrastit ja haluan, että kun meille tullaan, se ensimmäinen huone kuvastaa jo meitä ja meidän kotia. Siksipä hain viime viikolla maalikaupasta mustan maalin ja kaksi eri sävyistä vihreää. Mustaa seiniin, vihreää kahteen kirpparilta ostettuun puun väriseen pinnatuoliin. Kotoa löytyi myös murrettua keltaista kalkkimaalia ja eteisen naulakon maalasin sillä. Marko vähän kauhisteli mustaa maalia (Toki olin asiasta keskustellut jo ennen maalin ostamista) ja vielä seiniä maalatessakin Marko oli vähän kauhuissaan kuinka synkkä se musta maali on. Minä vakuuttelin, että hyvä siitä tulee! ja niin tulikin, myös Markon mielestä. Tuntuu, etten saanut kuviin sitä kivaa tunnelmaa mikä eteisessä nyt on, mutta tässä kuitenkin teille ennen ja jälkeen kuvat.

Ennen:




                                                                  Jälkeen






sunnuntai 9. syyskuuta 2018

Millä mallilla hääsuunnitelmat on?

 Pieni tilannekatsaus siihen, että millä mallilla meidän hääsuunnitelmat on! Häihin on siis enää 10-kuukautta!

Ollaan varattu:
-Kirkko ja pappi
-Juhlapaikalle juhlateltat
-Valokuvaaja
-Pitopalvelu

Mitä ollaan hankittu:
-valkoisia pöytäliinoja
-Lasipurkkeja kukille ja kynttilöille
-lasipulloja pitkille kynttilöille
-Valkoinen 2 hengen sateenvarjo
-photo bhoot- tarvikkeita
- karkkipuffettiin kannelliset lasipurkit ja candy bar-viiri
-tienvarsi kyltit
-mini pyykkipoikia joko kortteja tai valokuvia varten
-helium ilmapalloja
-Hanalliset booliastiat

Kaasot ja bestmanit on myös valittu ja pyydetty. Autokuski pyydetty, mutta hääautoa ei vielä ole. Alustava vieraslista tehty.
Väriteema on myös päätetty ja oon siitä aivan innoissani. Tän kuun lopussa meen sovittaan eka kertaa hääpukuja. Paljon juttuja pitää ostaa, kuten hääkengät, laukku... Markon kengät, liivit, rusetti ym. Lisää koristeita ja viron puolella hakemassa juomista. Askartelemistakin on vaikka kuinka paljon, onneksi mun kaasot on näppäriä auttamaan siinä asiassa!
Hotelli pitäisi myös varata häitä edeltävälle yölle ja tietty hääyölle! Kampaus ja meikki pitäisi  varata, osaisitteko suositella? Ja tuleeko teillä jotain sellasta mieleen, joka pitäisi heti nyt huolehtia?
Tällähetkellä on miljoona asiaa mielenpäällä ja elän melkoisen myllerryksen ja muutoksen keskellä, ei ole ihme jos jotain unohtuu :) Häiden suunnittelu on kyllä sellainen asia, että niihin suunnitelmiin on hyvä paeta stressin keskellä.

Allaoleva  netistä lainattu kuva antaa vähän viitteitä meidän väriteemasta. :)

tiistai 28. elokuuta 2018

Kihlajaiset

Lauantaina vietettiin kihlajaisia meidän kotona. Oli ihana, että meidän perheet kohtasi nyt ensimmäistä kertaa. Päästiin jo harjoittelemaan kakun leikkaamista yhdessä, polkaisu säästetään kuitenkin sitten häihin ;) Voisinkin pian kirjoitella teille, että miten meidän hääsuunnitelmat on lähtenyt käyntiin.. Mutta tässä tunnelmia kuvien muodossa meidän ihanasta juhlapäivästä.














maanantai 27. elokuuta 2018

Tupaantuliaiset

Noin viikko sitten vietettiin ystävien kanssa tuparit. Oli ihana saada talo täyteen porukkaa. Tuli hyvä olo, että niin moni pääsi paikalle juhistamaan meidän uutta kotia. Tarjolla oli herkkuja suolaisesta makeaan. Miehet kävi välillä hakemassa sisältä syömistä, mutta muuten niillä oli omat bileet autotallissa. Sisällä tytöt oli heivannut maton pois keittiön lattialta ja siinä sitä porukka jakso tanssia pitkän tovin. Jatkettiin  yöllä vielä osan porukan kanssa paikalliseen asemapubiin laulamaan karaokea. Saatiin myös huikeita lahjoja! Jo edellisellä viikolla kuorokaverit toi useamman skumppapullon, kynttilöitä ja suklaata. Nyt saatiin mm. viskiä, marimekkoa, sydänkakkuvuokaa joka sisälsi kahvia, teetä, suklaata yms. sitten saatiin lahjakortti kihlajais/uusi koti-kuvauksiin ja todella arvokkaan lahjakortin finnish design shopiin. Monet ystävät, jotka eivät päässeet juhlaan edes paikalle, osallistui lahjaan ja se lämmitti mieltä. Ihanaa yhdessä Markon kanssa miettiä, että mitä ostamme sillä tänne uuteen rakkaaseen kotiin.

Tästä kodista tulikin mieleen, että jos teillä on mielessä, että  mitä haluatte tietää meidän kodista/mistä huoneesta haluaisitte erityisesti postausta, saa laittaa toiveita :)